Enemmän aloituksia, vähemmän viimeistelyjä

Onko tyhjän paperin/kankaan kammo sinulle tuttua? Miten päästä eroon siitä? Luulen, että suurin syy pelkoon on se, että odotamme jokaisen aloituksen johtavan mestariteokseen. Omat odotukset luovat paineita. Miten löytää rohkeus ja rentous tekemiseen?

Olen oppinut aloittamaan reippaasti. En pelkää tyhjää kangasta. Näin ei ole ollut aina. Avain tähän rohkeuteen ovat lukemattomat ei minnekään johtaneet harjoitukset. Paljon aloituksia ja vähemmän viimeistelyjä. Yksi lempiharjoitukseni on "Pienet aloitukset". Jaan maalauspohjan osiin ja maalaan rajatulla paletilla, usein yhdellä tai kahdella värillä, ajattelematta yhtään mitään. Annan mieleni ja käteni avautua ja siveltimeni lentää. Usein näistä aloituksista joku jää elämään luonnoksena, joskus jopa pienoismallina isosta työstä. Joskus taas jatkan yhdistelemällä pienet maalaukset yhdeksi isommaksi kokonaisuudeksi. Otan tarkasteluun esimerkiksi kontrastit kuten tässä alla olevassa työssä. Saatan löytää yllättäen jonkun aivan uuden näkökulman. Aina ei tarvitse syntyä mitään erityistä. Joskus työ toimii pelkkänä rentona harjoituksena johtamatta mihinkään. Kuvanveistäjät Henry Moore ja Barbara Hepworth käyttivät tätä harjoitusta muovailemalla savesta pienoismalleja tulevasta veistoksesta. Harjoituksessa toimitaan nopeasti tekemällä vain muutamia siirtoja pohtimatta liikaa.  

Pienet aloitukset auttavat minua eteenpäin, jos tunnen jääväni jumiin. Kun en odota mitään, uskallan kysyä itseltäni "mitä jos" ja kokeilla intuitiivisesti jotain uutta. Usein huomaan pääseväni tajunnan tuolle puolen. - Olen kiitollinen taideopettajalleni, joka ovat pistänyt minut tekemään paljon aloituksia ja vähemmän viimeistelyjä. "Maalaa kilometreittäin kangasta, äläkä rakastu töihisi liian aikaisin" on opettajani hyödyllinen neuvo.

– Outi Hägg 18.12.2022